Talousarviopuheet Kaupunginvaltuuston kokous marraskuu 2020

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärjen ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät vantaalaiset!

Tämänkertaiset budjettineuvottelut olivat selvästi kehittyneet viimevuotisesta. Erityisesti etukäteen saadut toimialojen kirjalliset kommentit tehtyihin muutosesityksiin olivat tervetullut parannus korineuvotteluihin. Samoin liikennevalotyyppiset värikoodit ryhmien alustavina kommentteina juohevoittivat neuvottelujen kulkua. Kokous oli noin neljänneksen lyhyempi kuin viime vuonna. Jatkokehityksenä voisi harkita ryhmien värikommentointia myös toimialojen antamiin kommentteihin ja esitysten muokkausvaihtoehtoihin.

Erityisesti tekstimuutosesitysten käsittelyä jo lautakuntavaiheessa tulee edelleen parantaa. Korineuvotteluvaiheessa tekstimuutokset ovat yleensä hankalia ja hitaita toteuttaa. Muutosesityksiä oli reilut 200, tosin parista suosituimmasta asiasta oli useilta ryhmiltä samanlaiset esitykset.

Perussuomalainen ryhmä on tyytyväinen ettei kuntaveroa eikä asuinrakennusten kiinteistöveroa nosteta. Eikä kuntalisää poisteta.

Perussuomalaiset tulevat käsittelyn kuluessa tekemään muutosesitykset Vantaa-lisään, valtuustoryhmien tukeen ja yleiseen kiinteistöveroon liittyen sekä yhden tekstilisäysesityksen. Niistä lisää yleiskeskustelun aikana.

Tämän vuoden budjettikirjassa lukee mm. ”Vuoden 2020 talousarvion painopisteitä ovat mm. segregaation torjunta myönteisen erityiskohtelun alueohjelman toteuttamisen jatkuessa,” … tämä siis ensimmäisenä neljästä mainitusta asiasta (älykkään ja digitalisen Vantaan rakentaminen, korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyön kehittäminen sekä asukastoiminnan tukeminen uusia tiloja avaamalla.)

Vuosi sitten ja kevään lähetepuheessa arvioin tuota ohjelmaa lähinnä oireiden hoitamiseksi. Tämän syksyn budjettineuvotteluihin liittyen kysyimme tuon ohjelman tuloksellisuutta ja siitä luvattiin raportoida marraskuun valtuustoinfossa. Ikävä kyllä se ei ilmeisesti mahtunut mukaan viime torstain ohjelmaan. Toivottavasti valtuusto saa ohjelman tuloksellisuudesta raportin lähiaikoina. Onhan kyseessä yksi tämän vuoden talousarvion painopisteitä.

Nyt käsiteltävään ensi vuoden budjettiin sisältyy edelleen 2 miljoonaa euroa tuohon erityiskohtelun ohjelmaan. Nyt käsiteltävään 2021 budjettikirjaan sisältyy kirjaus: ”Kaupunki laatii eri toimialat kattavan ohjelman sosiaalisesti kestävän kaupunki-rakenteen luomiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi niin asumisessa kuin palvelutoiminnassa.” Nyt kaivataan tekoja ja toimenpiteitä. Ja laajaa yhteistyötä. Vaikka torjuminen onkin muuttunut ehkäisemiseksi. Segregaation ehkäisyyn ei ole läntisen Euroopan maissa keksitty tehokkaita toimia.

Euroopassa on kuitenkin kymmenkunta valtiota, joista ei ole juuri uutisoitu segregaatio-ongelmista. Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Nyt 20% vieraskielisiä, 15 vuoden kuluttua alle 55 vuotiaista yli 40 % vieraskielisiä – ennustaa Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018 -2035.

Niin kauan kuin emme yksin Vantaalla pysty kehittämään tuloksellisia toimia segregaation ehkäisyyn, on syytä antaa myös valtionhallinnolle selvä viesti. ”Vantaa pidättäytyy vastaanottamasta kiintiöpakolaisia niin kauan kun olemme yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista.” Esitämme tätä jo korineuvotteluvaiheessa esittämäämme tekstilisäystä budjettikirjaan.

EU ei ole pystynyt mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin Eurooppaan suuntautuneen koordinoimattoman maahanmuuton hillitsemisessä ja siitä aiheutuneissa segregaatio-ongelmissa. Emme kaupunkina pysty yksin huolehtimaan vieraskielisen väestön segregaation ehkäisystä. Siksi tähän haasteeseen on saatava pääkaupunkiseudun yhteistyön lisäksi mukaan erityisesti valtion toimenpiteet.

Korona-aikana helposti keskittyy tulevaan ja sitä seuraavaan vuoteen. Se on ymmärrettävää. Tulevan vuoden haasteet on hoidettava. Samalla on muistettava vaikuttaa jo nyt myös vuosien päässä oleviin tulevaisuusnäkymiin – nyt, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa.

PS valtuustoryhmän muutosesitykset 16.11.2020 valtuuston kokouksessa

  1. Valtuustoryhmien toiminnan tuki puolitetaan 67 000 euroon

  2. Kotihoidon Vantaan kuntalisän pienentäminen perutaan

  3. Vantaa pidättäytyy kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta niin kauan kun on yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista

  4. Yleinen kiinteistövero korotetaan vain 1,25 %:iin

Suoritetuissa äänestyksissä muutosesitykset eivät saaneet riittävästi kannatusta eivätkä menneet läpi.

PS ryhmänjohtaja valtuutettu Niilo Kärki, puheenvuoro ”ratikka-valtuustossa” 16.12. 2019

Arvoisa puheenjohtaja.

Valmisteluvaiheissa teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa esittelytekstissä todetaan

”Lisäksi HSL:n tavoitteena on siirtyä sähköbussiliikenteeseen”.

Budjettikäsittelyssä valtuusto mm. totesi kohdassa Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen – ”HSL tavoittelee sähköbussien määrän kasvattamista liikenteessä”.

Superbussiselvityksessä todetaan mm. Tutkimuksen perusteella liikennehankkeiden vaikutukset eivät ole kulkutavasta riippuvaisia. Kiinteistökehityksen näkökulmasta merkittävä on käyttövoiman ja raideratkaisun sijaan yhteyden – superbussi tai raitiotie – toteutus korkealaatuisena ja muusta liikenteestä erotettuna.

Näiden perustelujen ja kirjoitusten perusteella tuntuikin yllättävältä kun viime torstain valtuustoinfossa kaupunginjohtajan sijainen ilmoitti että me äänestämme – ei bussista vaan ratikasta – siis ratikka tai ei mitään.

Viime vuoden talousarviokirjassa meille kerrottiin, että väestökasvu Vantaalla on 10 viime vuoden aikana ollut 80%:sesti vieraskielistä väestöä. Jos jatko on samanlaista – jota on tietysti vaikea ennustaa - en väitä että on, mutta voisi olla samankaltaista - ei ole ihan uskottavaa että se väestö joka tuon ratikkareitin varrelle tulisi, olisi verotuloiltaan 125% verrattuna keskimääräiseen vantaalaiseen.

Jos mietimme näitä asioita ja tilastoja, niin meillä on Vantaalla rahasta pula - jatkuvasti.

On pula isoista rahamääristä. Täällä on moneen kertaan sanottu, että tällaiseen näin monen epävarmuuden taakse jäävään suunnitelmaan ei pidä lähteä kevytmielisesti.

Meillä on olemassa selvästi taloudellisempi vaihtoehto ja sille rahalle joka tästä on todellakin syytä säästää, sille rahalle on parempia paikkoja terveydenhuollossa, koulutuksessa, homeongelmissa, vanhustenhoivassa ja niin edelleen.

Perussuomalaiset eivät siis kannata tätä versiota.

Kiitos

Talousarviopuheet Kaupunginvaltuuston kokous 25.11. 2019

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki

Sosiaali- ja terveys

Perusuomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä sos-ter henkilöstön lisäyksiin. Niitä vielä korineuvotteluissa hieman täydennettiin. Kuitenkin iltavastaanottojen järjestäminen terveysasemilla 2020 tulee hoitaa niin, etteivät iltavastaanotot heikennä nykyisiä palveluja. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne järjestetään joko ostopalveluina tai terveysasemille palkataan tarvittavat hoitajat ja lääkärit nykyisten lisäksi iltavastaanottojen toteuttamiseen. Nykyiset jonot johtuvat resurssipulasta, eikä vastaanottojen siirtäminen aamusta iltaan samoilla resursseilla tarjoa yhtään lisäpalvelua kuntalaisille. Henkilöstön jaksaminen ei veny kohtuuttomuuksiin eikä myöskään parantaisi rekrytointi-ilmapiiriä.

Sisäilma

Viimevuotiseen tapaan merkittävään asemaan budjettineuvotteluissa nousi sisäilmaongelmat ja niiden hoitaminen. Koulujen ja päiväkotien uudis- sekä laajennusrakentaminen jatkuvat. Kahden sisäilma-asiantuntijan lisäys oli ongelman laajuden huomioiden todella niukka lohtu. Tärkein uusi päätös 2018 oli - vihdoin - 2019 uusi sitova tavoite 15.2 : "Sisäilmasta sairastuneille tarjotaan tilat, jotka eivät aiheuta oireita." Tänään tulleen tiedotteen mukaan helmikuun lopulla Simonkylän koulun pihalla on ”sisäympäristöpaviljonki”. Tällaisen hyvän-ilman opetustila on välttämätön myös Länsi-Vantaalla. Pienille koululaisille koulumatkasta kertyy helposti liian pitkä. Merkittävää päätöksissä on, että jatkossakin ymmärretään oireista kärsivistä huolehtimisen ja rakennusten sisäilmakorjausten tekemisen olevan kaksi eri asiaa. Vantaan on isännänvastuulla huolehdittava niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan terveellisistä työskentelyolosuhteista. Remontit ovat sitten oma projektinsa. Tarvittavat väistötilat on aina järjestettävä viivyttelemättä.

Toimintaympäristö

Budjettikirjassa merkittävä toimintaympäristön muutos - myös 2020 - on vieraskielisten määrän kasvu. Vieraskielisten määrässä olemme viimeisten tilastojen mukaan edelleen Suomen vieraskielisin kunta. Väestönkasvustamme 80% on kymmenen vuoden ajan tullut vieraskielisestä väestöstä. Vantaan strategian mukaan kaupungin toimialat toimivat alueellisen segregaation ehkäisemiseksi.Budjettikirjassa mainittu positiivisen erityiskohtelun ohjelma vaikuttaa lähinnä oireiden hoitamiselta, ei segregaation ehkäisyltä. Vuosittaiset kaupunginhallituksen vahvistamat ohjelman päälinjaukset on syytä kirjata myös talousarvioon näkyviin. On selvää, ettei segregaatio ole yksin Vantaan ongelma. Espoon kaupunginjohtaja on jo julkisuudessakin (HS 4.3.) vaatinut valtiolta parempaa maahanmuuttajista aiheutuvien valtavien kulujen kattamista. Helsingin suomenkielisten pikkulapsiperheiden muuttamisesta heikko-osaisilta alueilta ennen lasten kouluun menoa kirjoitti jo Helsingin Sanomatkin (3.10.). Viime vuonna esitimme, että segregaation ehkäisyn alalla on pyrittävä lisäämään yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Nyt korineuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen hyvästä muotoilusta "Käynnissä olevan metropolistrategiatyön yhteydessä kehitetään keinoja alueellisen segregaation vähentämiseksi metropolialueella." Jäämme odottamaan tuloksia.

Budjettiprosessi

Budjetin sisällön kehittämisen lisäksi valtuuston on edelleen syytä miettiä budjettiprosessin kehittämistä. Ryhmien yhteinen budjettivalmistelu, ns ”korikokous” kesti tänäKIN vuonna reilut 17 tuntia. Se on pitkä aika tuottaa 1,7 miljardin budjettiin kaupunginjohtajan teknisten korjausesitysten lisäksi puolen promillen lisäkohdennuksia. Saimme yhdessä aikaiseksi noin 100 muutosta, joista kaupunginjohtajan teknisiä korjauksia ja päivityksiä oli n. 10%. Ryhmien esityksistä ”korikokouksessa” hyväksyttiin noin 90 isompaa ja pienempää tekstimuutosta ja 10 menolisäystä. On varmaan hyvä edelleen pohtia mahdollisuutta käsitellä budjettiluonnosta tämänvuotista perusteellisemmin lautakunnissa, jolloin yksityiskohtainen asiantuntijuus ja harkintavalmius kohtaisivat toimialojen alustavassa käsittelyssä vielä nykyistäkin paremmin.

Vantaan ratikka

Ratikkasuunnitelma on tulossa valtuuston iltakouluun kahden viikon päästä.

Nykytiedoin ratikkasuunnitelma on liian kallis perussuomalaisille - ja erityisesti vantaalaisille.

Vantaan Sanomat 15.9.2018

Screenshot_20180915-124954.jpg

Vantaan Sanomat 5.4.2017

Henkilön Niilo EJ Kärki kuva.

Vantaan Sanomat helmikuu 2017

Terveellinen koulu - peruspalvelu oppilaille, henkilöstölle

Vantaalla on jälleen noussut keskusteluun Mikkolan koulun sisäilmaongelmat. Hyvä niin, ongelmia ei saa piilotella – ne on hoidettava.

Rakenteita on korjattu ja ongelmaa yritetty selvittää. Se ei kuitenkaan riitä. Asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Ykkösasia on oppilaiden ja henkilökunnan terveys. Ongelmaa ei ole saatu pikaisesti paikannettua tai syytä löydetty. Siksi nyt on viipymättä keskityttävä tärkeimpään: henkilöiden terveyteen.

Koska terveiden väistötilojen vaihtoehtoa ei ole ilmeisesti löydetty (jos olisi, niin olisi kai väistö jo toteutettukin), on pikaisena toimenpiteenä saatava sisäilmaolosuhteet niin hyvään kuntoon, ettei kenenkään terveys enää heikkene, uusia oireita ilmene tai entiset pahene.

Samaan aikaan, mutta vasta toissijaisena, on pohdittava ongelman paikantamista ja syiden poistamista. Se ilmeinen seikka, että useiden ilmanpuhdistimien lisääminen kouluun, saattaisi vaikeuttaa vian – ongelman syyn – selvittämistä, ei saa viivyttää henkilöiden terveydestä huolehtimista.

Jo nyt on useita opettajia ja oppilaita altistunut huonolle sisäilmalle niin pahasti, että he ovat herkistyneeet Mikkolan koulun eri osissa ilmeneville haitoille. Tämä herkistyminen saattaa olla, ja useille on, lopun elämän ongelma, koulunkäynnissä, opiskelussa, perhe-elämässä ja työelämässä. Vaikka yksittäisiä syitä ei vielä tiedetä, on lisäaltistuminen kaikkien osalta saatava loppumaan – pian. Tutkimustulosten odottelu ei saa vaarantaa vantaalaisten terveyttä.

Kärkiehdokas Niilo

SUOMEN UUTISET
huhtikuu 3, 2017 0
7:00

Niilo Kärki perussuomalaisten puoluesihteerikisaan

Everstiluutnantti evp. Niilo Kärki lähtee tavoittelemaan perussuomalaisten puoluesihteerin tehtävää.

– Nyt on laitettava puolueen tiedottaminen ja kampanjointi uuteen uskoon. Ilman jäsenistön tehokasta koulutusta emme pysty nousemaan valtakunnan ykköspuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa, Kärki toteaa tiedotteessaan.

Kärki on toiminut järjestösihteerinä sekä Pekasus-järjestötoiminnan kouluttajana pitkään. Hän katsoo, että kokemus perussuomalaisille työskentelystä antaa hänelle hyvän tuntuman jäsenistön tarpeisiin.

– Lisäksi palvelus pääesikunnassa ja kokemukset kansainvälisistä tehtävistä ovat antaneet minulle hyvät valmiudet tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Kärki on palvellut koulutus-, suunnittelu- ja organisointitehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.