Valtuustoryhmän pj Niilo Kärki  budjettivaltuustossa joulukuu 2021

PS valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärjen ryhmäpuheenvuoro 13.12.2021:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät vantaalaiset!

Tämänkertaiset budjettineuvottelut olivat edelleen kehittyneet viimevuotisesta. Erityisesti liikennevalotyyppiset värikoodit ryhmien alustavina kommentteina juohevoittivat neuvottelujen kulkua.

Perussuomalainen ryhmä on tyytyväinen mm. siihen, että sosiaali- ja terveysalan henkilöresursseja oli lisätty jo pohjaesityksessä reilut 120 henkilöä. Henkilöiden rekrytointi on kuitenkin pääkaupunkiseudulla haastavaa myös ensi vuonna. Sotealueen käynnistämisvalmistelut voivat tehdä siitä aiempaakin haastavamman.

Perussuomalaiset tulevat käsittelyn kuluessa tekemään muutosesitykset mm. Vantaa-lisän säilyttämisestä, kiintiöpakolaisten vastaanotosta pidättäytymisestä, ratikan rakentamispäätöksen rajaamisesta yleissuunnitteluun (- ei varsinaista yksityiskohtaista rakentamisen suunnittelua) sekä selvitystä Suomirata oy:stä irrottautumisesta. Niistä lisää yleiskeskustelun aikana.

Viime vuoden budjettikirjassa todettiin mm. ”Vuoden 2020 talousarvion painopisteitä ovat mm. segregaation torjunta myönteisen erityiskohtelun alueohjelman toteuttamisen jatkuessa.”

Tälle vuodelle (2021) myönteisen erityiskohtelun kohdalle oli kirjattu tavoitteeksi MEK-ohjelman toimenpiteet suoritettu. Vuosi sitten arvioin tuota ohjelmaa lähinnä oireiden hoitamiseksi. Toivottavasti valtuusto saa ohjelman tuloksellisuudesta raportin alkuvuodesta.

Nyt käsiteltävään ensi vuoden budjettiin sisältyy edelleen 2 miljoonaa euroa tuohon erityiskohtelun ohjelmaan.

Budjettikirjassa todetaan väestönkasvu ja monikulttuurisen väestön osuuden kasvu, hyvinvointierojen kasvu, segregaation jatkuminen, polarisoituminen, henkilöstön saatavuuden haasteet, SOTE-uudistus, koronan pitkäaikaisvaikutukset ja palveluiden kehittämisen tarve.

Budjettikirjankin mukaan väestönkasvu aiheuttaa painetta palvelutuotannolle ja investoinneille myös tulevina vuosina. Siksi väestönkasvua tulee pyrkiä hillitsemään, esimerkiksi 1,5%:iin.

Vantaalta poismuuttavien määrä kasvoi selvästi. Puhumme joka vuosi vetovoimasta ja pitovoimasta. Haluaisimme monipuolisesti osaajia, pysyviä vantaalaisia. Erityisesti lapsiperheet haluavat lapsilleen hyvät koulumahdollisuudet. Väestönkasvustamme on viimeiset 10 vuotta n. 80% ollut vieraskielisen väestön kasvua.

Tämän vuoden (2021) budjettikirjaan sisältyi kirjaus: ”Kaupunki laatii eri toimialat kattavan ohjelman sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen luomiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi niin asumisessa kuin palvelutoiminnassa.”

Edelleenkin kaivataan tekoja ja toimenpiteitä. Ja laajaa yhteistyötä. Vaikka vuosi sitten torjuminen muuttuikin ehkäisemiseksi.

Segregaation ehkäisyyn ei ole läntisen Euroopan maissa edelleenkään keksitty tehokkaita toimia. Euroopassa on kuitenkin kymmenkunta valtiota, joista ei ole juuri uutisoitu segregaatio-ongelmista. Tehokkainta lienee ennaltaehkäisy.

Esimerkiksi Tanskan pääministeri on ilmoittanut hallituksensa tavoitteeksi turvapaikanhakijoita nolla. Lausunnossa näkyy vuosikymmenten kokemusasiantuntijan ratkaisu haasteeseen.

Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta, 21,6 % vieraskielisiä.

Vieraskielisten varhaiskasvatusikäisten osuus vuoteen 2030 mennessä on 34 prosenttia. 15 vuoden kuluttua alle 55 vuotiaista yli 40 %- on vieraskielisiä – (ennustaa Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035). Niin kauan kuin emme yksin Vantaalla pysty kehittämään tuloksellisia toimia segregaation ehkäisyyn, on syytä antaa myös valtionhallinnolle selvä viesti.

”Vantaa pidättäytyy vastaanottamasta kiintiöpakolaisia niin kauan kun olemme yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista.” Esitimme tätä myös viime vuoden budjettivaltuustossa. Esitimme sitä myös tämän syksyn kaupunginhallituksessa, kun Vantaalta tiedusteltiin Afganistanista tuoduille kiintiöpakolaisille paikkoja.

Molemmilla kerroilla jäimme ilman tukea muilta ryhmiltä. Pään painaminen pensaaseen ei kuitenkaan auta. Tapahtumat Euroopassa ja myös erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa osoittavat suunnan, ellemme pysty Suomessa parempaan.

Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen – ei maapallon sosiaalitoimiston sivukonttorina toimiminen.

Emme kaupunkina pysty yksin huolehtimaan vieraskielisen väestön segregaation ehkäisystä. Siksi tähän haasteeseen on saatava pääkaupunkiseudun yhteistyön lisäksi mukaan erityisesti valtion toimenpiteet.

Korona-aikana helposti keskittyy lähitulevaan ja seuraavaan vuoteen. Samalla on myös muistettava vaikuttaa jo nyt vuosien päässä oleviin tulevaisuusnäkymiin – nyt, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa.

Kiitos

Perussuomalaisen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro lähetekeskusteluun valtuustossa 10.5.2021

Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut, hyvät kuulijat!

Aiemmissa puheenvuoroissa kollegat ovat - kuten etukäteen arvelinkin - tuoneet esiin useimmat talouden ja palvelujen haasteet talousarvio ja toimintasuunnitelmavuosille.

Epävarmuustekijöitä ovat erityisesti koronasta palautuminen, syntyneen hoitovelan hoitaminen, verokertymän palautuminen ja sote-muutos sekä siitä aiheutuvan taloudellisen lisäkuorman suuruus.

Samaan aikaan meidän on parhaamme mukaan pyrittävä järjestämään ikääntyvän väestön kasvava hoivantarve, nuorison lisääntynyt mielenterveyspalvelujen tarve, koulujen kasvanut psykologien ja kuraattorien tarve, erityisnuorisotyöntekijöiden lisäys jne.

Eikä ole kyse yksin rahasta, vaan myös ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin onnistumisesta.

Sote-muutoksen jälkeen opetus- ja kasvatustoimi on suurin ja tärkein toimiala. On tarvetta lisätä laaja-alaisten opettajien määrää ja koulujen perustamia tarkkailuluokkia.

Vantaallakin oppimiserot koulujen välillä ovat revähtäneet. Päättövaiheessa erot voivat olla jopa kahden lukuvuoden suuruisia. Oppimisen taso on laskenut kautta linjan, mikä on erityisen huolestuttavaa.

Tällaisessa jatkuvassa rahoituspaineessa on mm. ylikallis ratikka jätettävä. Samoin on pysyttävä poissa mm. valtiolle kuuluvista valtakunnallisista Suomi-rata ja lentorata hankkeista. Vantaalaiset valtionveronmaksajat osallistuvat niihin aivan riittävästi veronmaksullaan – jos valtio nuo hankkeet päättää toteuttaa.

Vaikka haasteiden vyöry helposti ohjaa miettimään vain ensi ja seuraavaa vuotta, on suunniteltava ja valmisteltava myös pidemmälle vaikuttavia asioita.

Syksyn budjettivaltuustossa toivoin pääkaupunkiseudun yhteistyötä valtion suuntaan maahanmuuttoasioissa ja segregaation torjunnassa.

Oli hienoa lukea Helsingin Sanomista helmikuussa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajien yhteinen apuvetoomus valtiolle valtaviin maahanmuuttohaasteisiin.

Siitä lämmin kiitos kaupunginjohtajalle.

Mitä muissa Pohjoismaissa tapahtuu.

Ruotsissa neljä puoluetta julkaisi yhteisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman yhdessä Ruotsidemokraattien kanssa.

Tanskan pääministeri ilmoitti tammikuussa hallituksen tavoitteena olevan nolla turvapaikanhakijaa.

Nämä esimerkit ovat vuosikymmenten kokemusasiantuntijoilta.

Suomessa hallitusta on syytä jatkossakin keskusteluttaa maahanmuuton haasteista ja sen aiheuttamista kasvavista kuluista yhteiskunnalle. Valtio päättää, mutta kuluista valtaisa osa kohdistuu kunnille.

Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta ja Helsinki-Espoo-Vantaa alueella asuu ”ensimmäinen miljoona viiden miljoonan väestöstämme”. Vieraskielisiä on nyt noin 20% ja vuosittainen väestönkasvu on valtaosaltaan vieraskielistä.

Viime marraskuussa harmittelin, ettei valtuusto saanut luvattua selvitystä positiivisen erityiskohtelun ohjelman kuluista ja vaikutuksista.

Valtuusto tarvitsee tietoa kuluista ja säästöistä päätöksiä tehdessään. Samoin kaupunki tarvitsee tietoa maahanmuuttajien aiheuttamista kuluista ja muista maahanmuuton haasteista keskustellessaan valtion suuntaan.

Tulevalle valtuustokaudelle on syytä pohtia esim. kirjanpitoon mahanmuuttoon liittyvien kulujen projektikoodit. Nyt tietoa ei oikein ole – vain arvioita ja arvauksia.

Kiitos.

Talousarviopuheet Kaupunginvaltuuston kokous marraskuu 2020

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärjen ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät vantaalaiset!

Tämänkertaiset budjettineuvottelut olivat selvästi kehittyneet viimevuotisesta. Erityisesti etukäteen saadut toimialojen kirjalliset kommentit tehtyihin muutosesityksiin olivat tervetullut parannus korineuvotteluihin. Samoin liikennevalotyyppiset värikoodit ryhmien alustavina kommentteina juohevoittivat neuvottelujen kulkua. Kokous oli noin neljänneksen lyhyempi kuin viime vuonna. Jatkokehityksenä voisi harkita ryhmien värikommentointia myös toimialojen antamiin kommentteihin ja esitysten muokkausvaihtoehtoihin.

Erityisesti tekstimuutosesitysten käsittelyä jo lautakuntavaiheessa tulee edelleen parantaa. Korineuvotteluvaiheessa tekstimuutokset ovat yleensä hankalia ja hitaita toteuttaa. Muutosesityksiä oli reilut 200, tosin parista suosituimmasta asiasta oli useilta ryhmiltä samanlaiset esitykset.

Perussuomalainen ryhmä on tyytyväinen ettei kuntaveroa eikä asuinrakennusten kiinteistöveroa nosteta. Eikä kuntalisää poisteta.

Perussuomalaiset tulevat käsittelyn kuluessa tekemään muutosesitykset Vantaa-lisään, valtuustoryhmien tukeen ja yleiseen kiinteistöveroon liittyen sekä yhden tekstilisäysesityksen. Niistä lisää yleiskeskustelun aikana.

Tämän vuoden budjettikirjassa lukee mm. ”Vuoden 2020 talousarvion painopisteitä ovat mm. segregaation torjunta myönteisen erityiskohtelun alueohjelman toteuttamisen jatkuessa,” … tämä siis ensimmäisenä neljästä mainitusta asiasta (älykkään ja digitalisen Vantaan rakentaminen, korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyön kehittäminen sekä asukastoiminnan tukeminen uusia tiloja avaamalla.)

Vuosi sitten ja kevään lähetepuheessa arvioin tuota ohjelmaa lähinnä oireiden hoitamiseksi. Tämän syksyn budjettineuvotteluihin liittyen kysyimme tuon ohjelman tuloksellisuutta ja siitä luvattiin raportoida marraskuun valtuustoinfossa. Ikävä kyllä se ei ilmeisesti mahtunut mukaan viime torstain ohjelmaan. Toivottavasti valtuusto saa ohjelman tuloksellisuudesta raportin lähiaikoina. Onhan kyseessä yksi tämän vuoden talousarvion painopisteitä.

Nyt käsiteltävään ensi vuoden budjettiin sisältyy edelleen 2 miljoonaa euroa tuohon erityiskohtelun ohjelmaan. Nyt käsiteltävään 2021 budjettikirjaan sisältyy kirjaus: ”Kaupunki laatii eri toimialat kattavan ohjelman sosiaalisesti kestävän kaupunki-rakenteen luomiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi niin asumisessa kuin palvelutoiminnassa.” Nyt kaivataan tekoja ja toimenpiteitä. Ja laajaa yhteistyötä. Vaikka torjuminen onkin muuttunut ehkäisemiseksi. Segregaation ehkäisyyn ei ole läntisen Euroopan maissa keksitty tehokkaita toimia.

Euroopassa on kuitenkin kymmenkunta valtiota, joista ei ole juuri uutisoitu segregaatio-ongelmista. Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Nyt 20% vieraskielisiä, 15 vuoden kuluttua alle 55 vuotiaista yli 40 % vieraskielisiä – ennustaa Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018 -2035.

Niin kauan kuin emme yksin Vantaalla pysty kehittämään tuloksellisia toimia segregaation ehkäisyyn, on syytä antaa myös valtionhallinnolle selvä viesti. ”Vantaa pidättäytyy vastaanottamasta kiintiöpakolaisia niin kauan kun olemme yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista.” Esitämme tätä jo korineuvotteluvaiheessa esittämäämme tekstilisäystä budjettikirjaan.

EU ei ole pystynyt mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin Eurooppaan suuntautuneen koordinoimattoman maahanmuuton hillitsemisessä ja siitä aiheutuneissa segregaatio-ongelmissa. Emme kaupunkina pysty yksin huolehtimaan vieraskielisen väestön segregaation ehkäisystä. Siksi tähän haasteeseen on saatava pääkaupunkiseudun yhteistyön lisäksi mukaan erityisesti valtion toimenpiteet.

Korona-aikana helposti keskittyy tulevaan ja sitä seuraavaan vuoteen. Se on ymmärrettävää. Tulevan vuoden haasteet on hoidettava. Samalla on muistettava vaikuttaa jo nyt myös vuosien päässä oleviin tulevaisuusnäkymiin – nyt, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa.

PS valtuustoryhmän muutosesitykset 16.11.2020 valtuuston kokouksessa

1. Valtuustoryhmien toiminnan tuki puolitetaan 67 000 euroon

2. Kotihoidon Vantaan kuntalisän pienentäminen perutaan

3. Vantaa pidättäytyy kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta niin kauan kun on yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista

4. Yleinen kiinteistövero korotetaan vain 1,25 %:iin

Suoritetuissa äänestyksissä muutosesitykset eivät saaneet riittävästi kannatusta eivätkä menneet läpi.

PS ryhmänjohtaja valtuutettu Niilo Kärki, puheenvuoro ”ratikka-valtuustossa” 16.12. 2019

Arvoisa puheenjohtaja.

Valmisteluvaiheissa teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa esittelytekstissä todetaan

”Lisäksi HSL:n tavoitteena on siirtyä sähköbussiliikenteeseen”.

Budjettikäsittelyssä valtuusto mm. totesi kohdassa Toiminnan keskeiset muutokset ja palvelujen kehittäminen – ”HSL tavoittelee sähköbussien määrän kasvattamista liikenteessä”.

Superbussiselvityksessä todetaan mm. Tutkimuksen perusteella liikennehankkeiden vaikutukset eivät ole kulkutavasta riippuvaisia. Kiinteistökehityksen näkökulmasta merkittävä on käyttövoiman ja raideratkaisun sijaan yhteyden – superbussi tai raitiotie – toteutus korkealaatuisena ja muusta liikenteestä erotettuna.

Näiden perustelujen ja kirjoitusten perusteella tuntuikin yllättävältä kun viime torstain valtuustoinfossa kaupunginjohtajan sijainen ilmoitti että me äänestämme – ei bussista vaan ratikasta – siis ratikka tai ei mitään.

Viime vuoden talousarviokirjassa meille kerrottiin, että väestökasvu Vantaalla on 10 viime vuoden aikana ollut 80%:sesti vieraskielistä väestöä. Jos jatko on samanlaista – jota on tietysti vaikea ennustaa - en väitä että on, mutta voisi olla samankaltaista - ei ole ihan uskottavaa että se väestö joka tuon ratikkareitin varrelle tulisi, olisi verotuloiltaan 125% verrattuna keskimääräiseen vantaalaiseen.

Jos mietimme näitä asioita ja tilastoja, niin meillä on Vantaalla rahasta pula - jatkuvasti.

On pula isoista rahamääristä. Täällä on moneen kertaan sanottu, että tällaiseen näin monen epävarmuuden taakse jäävään suunnitelmaan ei pidä lähteä kevytmielisesti.

Meillä on olemassa selvästi taloudellisempi vaihtoehto ja sille rahalle joka tästä on todellakin syytä säästää, sille rahalle on parempia paikkoja terveydenhuollossa, koulutuksessa, homeongelmissa, vanhustenhoivassa ja niin edelleen.

Perussuomalaiset eivät siis kannata tätä versiota.

Kiitos

Talousarviopuheet Kaupunginvaltuuston kokous 25.11. 2019

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki

Sosiaali- ja terveys

Perusuomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä sos-ter henkilöstön lisäyksiin. Niitä vielä korineuvotteluissa hieman täydennettiin. Kuitenkin iltavastaanottojen järjestäminen terveysasemilla 2020 tulee hoitaa niin, etteivät iltavastaanotot heikennä nykyisiä palveluja. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne järjestetään joko ostopalveluina tai terveysasemille palkataan tarvittavat hoitajat ja lääkärit nykyisten lisäksi iltavastaanottojen toteuttamiseen. Nykyiset jonot johtuvat resurssipulasta, eikä vastaanottojen siirtäminen aamusta iltaan samoilla resursseilla tarjoa yhtään lisäpalvelua kuntalaisille. Henkilöstön jaksaminen ei veny kohtuuttomuuksiin eikä myöskään parantaisi rekrytointi-ilmapiiriä.

Sisäilma

Viimevuotiseen tapaan merkittävään asemaan budjettineuvotteluissa nousi sisäilmaongelmat ja niiden hoitaminen. Koulujen ja päiväkotien uudis- sekä laajennusrakentaminen jatkuvat. Kahden sisäilma-asiantuntijan lisäys oli ongelman laajuden huomioiden todella niukka lohtu. Tärkein uusi päätös 2018 oli - vihdoin - 2019 uusi sitova tavoite 15.2 : "Sisäilmasta sairastuneille tarjotaan tilat, jotka eivät aiheuta oireita." Tänään tulleen tiedotteen mukaan helmikuun lopulla Simonkylän koulun pihalla on ”sisäympäristöpaviljonki”. Tällaisen hyvän-ilman opetustila on välttämätön myös Länsi-Vantaalla. Pienille koululaisille koulumatkasta kertyy helposti liian pitkä. Merkittävää päätöksissä on, että jatkossakin ymmärretään oireista kärsivistä huolehtimisen ja rakennusten sisäilmakorjausten tekemisen olevan kaksi eri asiaa. Vantaan on isännänvastuulla huolehdittava niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan terveellisistä työskentelyolosuhteista. Remontit ovat sitten oma projektinsa. Tarvittavat väistötilat on aina järjestettävä viivyttelemättä.

Toimintaympäristö

Budjettikirjassa merkittävä toimintaympäristön muutos - myös 2020 - on vieraskielisten määrän kasvu. Vieraskielisten määrässä olemme viimeisten tilastojen mukaan edelleen Suomen vieraskielisin kunta. Väestönkasvustamme 80% on kymmenen vuoden ajan tullut vieraskielisestä väestöstä. Vantaan strategian mukaan kaupungin toimialat toimivat alueellisen segregaation ehkäisemiseksi.Budjettikirjassa mainittu positiivisen erityiskohtelun ohjelma vaikuttaa lähinnä oireiden hoitamiselta, ei segregaation ehkäisyltä. Vuosittaiset kaupunginhallituksen vahvistamat ohjelman päälinjaukset on syytä kirjata myös talousarvioon näkyviin. On selvää, ettei segregaatio ole yksin Vantaan ongelma. Espoon kaupunginjohtaja on jo julkisuudessakin (HS 4.3.) vaatinut valtiolta parempaa maahanmuuttajista aiheutuvien valtavien kulujen kattamista. Helsingin suomenkielisten pikkulapsiperheiden muuttamisesta heikko-osaisilta alueilta ennen lasten kouluun menoa kirjoitti jo Helsingin Sanomatkin (3.10.). Viime vuonna esitimme, että segregaation ehkäisyn alalla on pyrittävä lisäämään yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken. Nyt korineuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen hyvästä muotoilusta "Käynnissä olevan metropolistrategiatyön yhteydessä kehitetään keinoja alueellisen segregaation vähentämiseksi metropolialueella." Jäämme odottamaan tuloksia.

Budjettiprosessi

Budjetin sisällön kehittämisen lisäksi valtuuston on edelleen syytä miettiä budjettiprosessin kehittämistä. Ryhmien yhteinen budjettivalmistelu, ns ”korikokous” kesti tänäKIN vuonna reilut 17 tuntia. Se on pitkä aika tuottaa 1,7 miljardin budjettiin kaupunginjohtajan teknisten korjausesitysten lisäksi puolen promillen lisäkohdennuksia. Saimme yhdessä aikaiseksi noin 100 muutosta, joista kaupunginjohtajan teknisiä korjauksia ja päivityksiä oli n. 10%. Ryhmien esityksistä ”korikokouksessa” hyväksyttiin noin 90 isompaa ja pienempää tekstimuutosta ja 10 menolisäystä. On varmaan hyvä edelleen pohtia mahdollisuutta käsitellä budjettiluonnosta tämänvuotista perusteellisemmin lautakunnissa, jolloin yksityiskohtainen asiantuntijuus ja harkintavalmius kohtaisivat toimialojen alustavassa käsittelyssä vielä nykyistäkin paremmin.

Vantaan ratikka

Ratikkasuunnitelma on tulossa valtuuston iltakouluun kahden viikon päästä.

Nykytiedoin ratikkasuunnitelma on liian kallis perussuomalaisille - ja erityisesti vantaalaisille.

Vantaan Sanomat 15.9.2018

Vantaan Sanomat 5.4.2017

Vantaan Sanomat helmikuu 2017

Terveellinen koulu - peruspalvelu oppilaille, henkilöstölle

– Nyt on laitettava puolueen tiedottaminen ja kampanjointi uuteen uskoon. Ilman jäsenistön tehokasta koulutusta emme pysty nousemaan valtakunnan ykköspuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa, Kärki toteaa tiedotteessaan.

Kärki on toiminut järjestösihteerinä sekä Pekasus-järjestötoiminnan kouluttajana pitkään. Hän katsoo, että kokemus perussuomalaisille työskentelystä antaa hänelle hyvän tuntuman jäsenistön tarpeisiin.

– Lisäksi palvelus pääesikunnassa ja kokemukset kansainvälisistä tehtävistä ovat antaneet minulle hyvät valmiudet tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Kärki on palvellut koulutus-, suunnittelu- ja organisointitehtävissä kotimaassa ja ulkomailla.