Talouden korjausliikkeitäTalouden tasapainottaminen on todellinen, iso haaste ! - turvapaikkapolitiikan muutos; vaikuttaa osin heti, pidemmällä aikavälillä yhä enemmän! (kts. Niilon linjauksia). Myös kansalaisuuden saamisen edellytykset tiukennettava "Tanskan malliin". Kansalaisuus edellyttää kielen ja yhteiskunnan perusasioiden osaamista. Lisäksi vähintään 5 vuotta tienattava oma ja perheensä toimeentulo todisteellisesti. - viherverojen minimointi EU:n minimitasolle ja poistaminen; vaikuttaa osin heti, pidemmällä aikavälillä yhä enemmän! Myös CO2-leikkausaikataulu ensivaiheessa EU:n aikatauluun. Edesauttaa myös suomalaisten työpaikkojen säilyttämiseen sekä työllistämiseen ! - kehitysyhteistyörahoituksen minimointi; vaikuttaa heti ja myös pidemmällä aikavälillä. Ihan heti "seis seinään" (keskeneräiset ohjelmasitoumukset jne) ei voi lopettaa, mutta satojen miljoonien vaikutus heti omasta päätöksestä. Kehitysyhteistyörahoituksen leikkauksia on julkisuudessa osin kritisoitu. Kuitenkin, monin kanavin -kotimaiset ja ulkolaiset - tutkijat ja toimittajat ovat tulleet samaan johtopäätökseen kuin Sambialainen taloustieteen tohtori syksyn kirjoituksessa Helsingin Sanomien sivuilla. Viimeksi Afrikkalaisen valtion valtiojohto on jo pyytänyt Eurooppalaisa lopettamaan löysän turvapaikkapolitiikansa ja palauttamaan kansalaiset takaisin oman yhteiskunnan rakentamiseen. Aivovuoto on siis huomattu myös lähtömaissa.
Kääriäinen Matti: Kehitysavun kirous "Kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Äärimmäinen köyhyys on häviämässä lähinnä sellaisissa maissa, joille kehitysapua ei ole annettu – vaikka virallinen propaganda toista väittääkin. Monissa maissa kehitysapu tukee paikallista eliittiä, ei demokratisoitumista. Kaiken kukkuraksi kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran, monikansalliset yritykset kiertävät veroja ja veroparatiiseihin kertyy tuhansia miljardeja euroja. Edes kehitysavun ammattilaiset eivät tiedä, kuka kehitysapulaivaa ohjaa ja mihin suuntaan. Ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoittaa kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana. Siinä todellisuudessa rikkaat maat ovat antavinaan apua ja kehitysmaiden eliitti on ottavinaan sitä vastaan. Osansa saavat myös suomalaispoliitikot: muun muassa Paavo Väyrysen toimet kehitysapukoneiston pyörteissä näyttäytyvät kriittisessä valossa. Kirja sisältää myös katkelman Kääriäisen Mosambikin-komennuksensa jälkeen laatimasta loppuraportista, jossa hän ehdottaa oman asemapaikkansa lakkauttamista." |
